Terveyden kannalta liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden, huonon kunnon ja runsaan paikallaanolon suorat kustannukset eri lähteiden mukaan Suomelle ovat 3,2-7,5 miljardia euroa. Alle kolmannes lapsista ja nuorista liikkuu liikuntasuosituksien mukaan. Aikuisista alle viidennes liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaista määrää viikossa.
Näillä vähäisillä liikuntamäärillä aiheutuu yhteiskunnalle suoria terveydenhuollon kustannuksia ja tuottavuuden menetyksiä. Summasta kuitenkin puuttuu välillisten verojen aiheuttamat menetykset. Laskelmasta puuttuu lisäksi kaikki alle 10 päivää kestäneet sairauslomakustannukset sairauksista, joista ei ole julkaistu väestöosuuden tunnuslukua. Eikä siinä ole hiilineutraalin liikkumisen aiheuttamia säästöjä.
Suomalaisten liikuntaan käyttämä aika lähti laskuun 70-luvun jälkeen. Suunta on ollut tasaisen laskeva siitä asti. Useat tutkimukset kertovat seurauksista: tuki- ja liikuntaelinsairaudet, ylipaino, masennus ja ahdistuneisuus, diabetes ja syrjäytyneisyys. Kansalaisten liikkumattomuus on johtamassa kestämättömään tilaan. Kymmenessä vuodessa terveydenhuollon menot ovat kasvaneet yli 50 prosenttia.
Liikunta antaa onnistumisen tunteita. Sen avulla oppii käyttämään ja ymmärtämään omaa kehoaan. Liikkumisesta saa iloa ja hyvää oloa. Harrastaminen saman henkisten ja samasta lajista tykkäävien kanssa luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Harrasteryhmistä saa uusia kavereita. Kyse on siis muustakin, kuin terveydestä tai edes kansanterveydestä. Nämä tulevat erinomaisena plussana kaiken muun lisäksi.
Kolmannen sektorin toimijat kantava suuren roolin kansalaisten liikuttamisesta. Vapaaehtoisuuteen pohjautuva urheiluseuratoiminta tekee korvaamatonta työtä. Suomi on tunnettu vapaaehtoisistaan. Juuri missään muualla harrasteseurat eivät perustu näin laajaan vapaaehtoisuuteen, kuin meillä.
Jos kaikkien seurojen valmentajat olisivat palkattuja, se johtaisi siihen, että maksut nousisivat. Korkeiden harrastemaksujen myötä monen harrastaminen vaikeutuu, tai jopa tulee mahdottomaksi. Kenties Suomen tuleva huippu-urheilija joutuu lopettamaan vain, koska vanhemmilla ei ole varaa kustantaa harjoittelua. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus harrastaa ja pitää itsestään huolta liikkumalla.
Ihmisten terveys ja hyvinvointi on yksilön sekä urheiluseurojen vastuun lisäksi yhteiskunnalla. Liikuntamäärien lisäämiseksi pitää tehdä töitä yli ministeriörajojen, ei vain opetus- ja kultuuriministeriössä. Toimenpiteitä tarvitaan mm. koululiikunnassa, kevyen liikenteen verkostojen ja lähivirkistysalueiden suunnittelussa, puolustuvoimissa, työelämässä, luonnon virkistyskäytössä ja terveyspalveluissa. Valtion ja kuntien yhteistyötä sekä seurojen että urheiluliittojen kanssa pitää lisätä. Seuroissa on valmiiksi valtava osaamismäärä, joka kannattaa hyödyntää entistä tehokkaammin.
Suomen yksi tavoite pitäisi olla; maailman kovakuntoisin kansa. Valtion pitää lisätä toimia sekä resursseja liikuntaan. Islannin malli on monelle tuttu. Valtion, koulujen, vanhempien ja harrasteseurojen tiiviin yhteistyön seuraukset ovat näkyneet isalantilaisten lisääntyneenä hyvinvointina, vähentyneenä päihteiden käyttönä sekä menestyksenä urheilussa maailman laajuisesti. Hyvillä päätöksillä liikunnan ympärillä saadaan iloa, terveyttä ja säästöjä.
Anneli Lehto
nuorisovalmentaja
kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas
Vaasa