Ilmastonmuutos sekä monet muut luontoa ja elämäämme koskevat ympäristöongelmat ovat maapallon suurin ja konkreettinen uhka. Tätä ilmastonmuutosta ei torjuta torjuntahävittäjillä. Ei niiden määrällä, eikä laadulla.
Ihmiset saastuttavat ja sotkevat, niin maat, meret, kuin ilmaston. Ihminen kuluttaa enemmän, kuin tuottaa. Toiset pärjäävät tahtomattaankin vähällä, joillekin ei riitä mikään. Valta ja rikkaudet keskittyvät yhä harvempien käsiin. Etujen ristiriidat maailmassa kärjistyvät. Militarismi ja asemyynti valtaa planeettaa. Mistä löytyy aito rauhan ja poliittisen diplomatian tie?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat keskeisellä sijalla Suomen eduskunnassa, ja kansanedustajien työssä. Yksipuolisen valtapolitiikan varaan ei voi tulevaisuutta rakentaa tämän yhteisen ja rajattoman taivaan alla. Pitää olla ystävyys, yhteisymmärrys ja yhteistyö.
Nykyaikaisen armeijan on otettava huomioon ympäristö ja muu yhteiskunta. Uusien 64 hävittäjän elinkaarikustannuksiksi on arvioitu 38–61 miljardia euroa. Koneiden 30 vuoden käyttöiällä se tarkoittaa 1–2 miljardin euron vuosisatsausta. Hiilidioksidipäästöjä hävittäjähankinnasta aiheutuisi noin 100 miljoonaa tonnia. Käyttövuosille jaettuna se tekee 3 miljoonaa tonnia vuosittain, mikä on viisi prosenttia Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä. Sen vähentäminen olisi huomattava ilmastoteko.
Vaihtoehtoa ilmatilan puolustamiselle voisi miettiä pitkän kantaman ilmatorjuntaohjuspatteristoa. Niitä modernein hävittäjin sotivat hyökkäysarmeijat edelleenkin kunnioittavat, ja se on paljon edullisempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Pari vanhaa konetta riittää ilmavalvontaan.
Suomen selkein turva on kuitenkin liittoutumattomuus. On selkeä linja pysyä poissa Natosta ja elää sotilaallisesti liittoutumattomana ja toimia diplomatian hengessä rauhaa rakentaen. Suomalaiset ovat sille linjalle siunauksensa antaneet.
Nykyään yleiset turvallisuuden kysymykset näyttäytyvät meille entistä laajemmin ja maailmanlaajuisesti. Sähköinen, tietotekninen ja informatiivinen kehitys kertoo meille todellisuudesta monella tapaa yhä nopeammin ja tarkemmin. Kertoo samalla, miten rajallinen ja haavoittuva tämä maapallo onkaan. Tämä ihmiselle ainut elinkelpoinen planeetta.
Globaalit ekologiset uhat ovat konkreettisen suuria ja vaikuttavia. Niitä ei militarismilla ja sotilaallisella varustautumisella koskaan voiteta, vaan päinvastoin. On panostettava rauhaan ja rakkauteen, sekä yhteisen tahtotilan löytymiseen, ja sopimuksiin, kaiken militarismin sijaan.
Suomen on kaivettava ”Kekkosen käsikirjat” esille ja koottava, taas kerran, kaikki maailman vastuulliset päättäjät yhden pöydän ääreen ja ottamaan se lusikka kauniiseen käteen. Tänä vuonna, kun Suomi on EU-puheenjohtajamaa on siihen myös oiva mahdollisuus. Muuten Telluksen meret kiehuu yli. Sitä ei sitten mitkään rajat pitele.
Ne sotakoneiden miljardit voitaisiin malliksi sijoittaa ihmisten ja luonnon hyväksi. Jospa jätettäisiin turha, kallis ja epäloginen hävittäjähankinta tekemättä. Satsattaisiin niin lasten, kuin vanhusten rauhalliseen hoitoon ja sosiaaliseen turvaan. Lisättäisiin koulutus- ja tutkimusrahoitusta. Nostettaisiin kehitysyhteistyömääräraha YK:ssa ja EU.ssa sovittuun tasoon. Tuettaisiin asuntojen energiaremontteja ja rakennettaisiin hajautettuja uusiutuvia energialähteitä. Huolehdittaisiin yhdessä yhteisestä asuinplaneetastamme.
Anneli Lehto, Vas.
eduskuntavaaliehdokas
kaupunginvaltuutettu
Vaasa